Perinnebiotoopin hoito -erityisympäristötuki

Perinnebiotoopit ovat vuosikymmenien kuluessa karjan laiduntamisen ja niittämisen tuloksena syntyneitä niittyjä, ketoja, rantaniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Monet nk. luonnonlaitumet ovat perinnebiotooppeja. Perinnebiotoopeilla on rikas kasvi- ja hyönteislajisto. Niityt ja kedot ovat parhaimpia paikkoja nähdä erilaisia kasveja ja niillä eläviä perhosia ja muita hyönteisiä.

 

 

  Kuva: Perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa
  hoitoa laiduntamalla tai niittämällä. (Joensuu)

 

Kartoitetut perinnebiotoopit

Pohjois-Karjalassa on luokiteltu 197 perinnebiotooppia, yhteensä 454 hehtaaria (Grönlund ym. 1998). Selvityksen ulkopuolelle on myös jäänyt arvokkaita kohteita, toisaalta osa selvitetyistä kohteista on jo arvoltaan heikentynyt laidunnuksen loputtua. Eri puolilla Pohjois-Karjalaa maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmissa on myös kartoitettu perinnebiotooppi-kohteita.
Näitä kartoitettuja ja luokiteltuja perinnebiotooppeja kutsutaan arvokkaiksi perinnebiotooppi-kohteiksi. Näiden arvokkaiden perinnebiotooppien perustamiseen eli alkuraivaukseen ja aitaamiseen on mahdollista hakea ei-tuotannollista investointitukea.
Tällä hetkellä on n. 230 voimassa olevaa perinnebiotooppien hoito -sopimusta. Vain pieni osa näistä on luokiteltuja perinnebiotooppeja.

Perinnebiotoopin hoito erityistuen haku on rajoitettua v.2013

Vuonna 2013 perinnebiotoopin hoito- erityistukea pystyy hakemaan vain sellaiset viljelijät ja yhdistykset, jotka ovat toteuttaneet ei -tuotannollisen investoinnin perinnebiotoopin perustamiseen (alkuraivaus ja aitaaminen)

Lisätietoa yhdistyksille maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemisesta:
Yhdistysten erityistuki >>
Lisätietoa >>   Ohje yhdistyksille erityistuen hakemisesta.

Perinnebiotooppi voi olla

* metsälaidun [PDF] * hakamaa [PDF] * rantaniitty [PDF] * tuore niitty [PDF] *
kuiva niitty eli keto[PDF] *

Perinnebiotooppi ei ole

* vanha pelto
* mulloksella oleva pihahaka tai jaloittelutarha
* käytössä ympäri vuoden
* hakkuuala tai istutettu taimikko, vaikka on laidunnusta ( kts metsälaidun)

Perinnebiotooppia ei ole viime vuosina

* lannoitettu tai käsitelty torjunta-aineilla
* muokattu tai kylvetty ( esim. heinän siementä)
* ojitettu

Perinnebiotooppi -kohteen hoidon periaatteita

* aidataan erikseen peltolohkoista omaksi laidunlohkokseen
* eläimille ei tuoda lisärehua
* eläimille saa antaa kivennäisiä, vitamiineja ja jauhoja; kivennäiset suojataan esim. katoksella niin, että ne eivät leviä sateen tai eläinten mukana maaperään
* laidunkierron kautta saadaan pienetkin alat hoidettua
* laidunkierrossa perinnebiotooppikohteet pyritään laiduntamaan ensimmäisen kerran jo alkukesällä ennen juhannusta
* laidunpaineen voi arvioida alla olevasta taulukosta
* perinnebiotoopin avoimuutta lisätään poistamalla tarpeen mukaan puustoa ja pensaita
* lahopuusto on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää, joten sitä ei poisteta 


Laidunpainetaulukko

Eläinten määrä ( eläimiä / hehtaari ) koko laidunkauden ajaksi (n. 120 päivää) eri tyyppisillä perinnebiotoopeilla. Taulukosta saa arvioitua eläinten määrää suhteessa erilaisiin perinnebiotooppeihin.

    

  Hieho<1 vuotta Hieho>1 vuotta Lihanauta<1 vuotta Emolehmä+vasikka Uuhi+2,5 karitsaa Hevonen
Keto  1-1,2  0,5-0,8  0,4-0,6  0,2-0,4  1,5-2  0,4-0,8
Tuore niitty  2,-2,5  1-1,8  0,9-1,2  0,5-0,8  2-2,5  1-1,4
Rantaniitty  1,5-3  1-1,8  0,7-1,4  0,5-1  2-4  0,8-1,6
Hakamaa  1,2-2  0,7-1,3  0,5-1  0,4-0,8  1,5-2,5  0,6-1,2
Metsälaidun  0,2-0,8  0,05-0,5  0,05-0,5  0,4-0,3  0,2-1  0,05-0,4

 

Pohjois-Karjalassa monella perinnebiotooppi -erityistukilohkolla on esim. metsälaidunta, jossa voi olla avointa tuoretta niittyä ja seassa keto -laikkuja, tämä vaikeuttaa laidunpaineen arviointia. Olosuhteet vaihtelevat vuosittain esim. kuivuus lyhentää laidunkautta.

Lähteet ja lisätietoja:

* Grönlund A., Lehtelä M., Luotonen H. & Hakalisto S. 1998: Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 61. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 167s.
* Neuvonnalliset oppaat