Monivaikutteisen kosteikon perustaminen ja hoito
Kosteikolla tarkoitetaan puron, joen tai muun vesistön osan tai valtaojan ja sen reuna-alueen yhteyteen tehtyä aluetta, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikossa on vesi- ja kosteikkokasveja sekä syvän veden alue. Kosteikot puhdistavat valumavesiä sitomalla kiintoaineista ja ravinteita, elävöittävät maisemaa, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja hyödyttävät riista-, kala- tai raputaloutta.
Tukimahdollisuudet
Kosteikko perustetaan ei -tuotannollisella -investointituella. Perustamisen jälkeen tehdään hoitoa koskeva 5- tai 10 -vuotinen erityisympäristötukisopimus.
Kumpaakin tukimuotoa voivat hakea sekä viljelijät että rekisteröidyt yhdistykset.
Tukitasot:
Ei -tuotannollinen investointituki: enintään 11 500 €/ha /kosteikko (yli 0,5 ha kokoiset), 0,3-0,5 ha kokoisten kosteikkojen perustamistuki 3 226 €/kohde.
Kosteikko -tukia haettaessa huomioitavaa Pohjois-Karjalassa:
* alueille, missä kosteikon yläpuolisen vesistön tai valtaojan valuma-alueesta on peltoa yli 20% ( tarkista asia ELY -keskuksesta ennen suunnittelun jatkamista)
* kosteikko pienentää merkittävästi maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ( metsätalouden osalta kosteikko -hankkeita voi kysyä Metsäkeskuksesta)
* kosteikon pinta-ala vähintään 0,5% yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta
* sopimusala vähintään 0,30 ha, vähintään 0,05ha /lohko
Kosteikon perustaminen
Kosteikko perustetaan luontaisesti sopiviin paikkoihin: herkästi tulviville pelloille, luontaisiin notkoihin ja painanteisiin pelloille tai pellon reuna-alueille. Yleensä kosteikko perustetaan joutomaalle, jonka viljely ja metsänkasvatus on mahdotonta liiallisen kosteuden takia. Kosteikko perustetaan ensisijaisesti patoamalla, mutta myös kaivamalla.
Hoito
Kosteikon hoitotoimenpiteitä ovat esim. lietteen poisto, kosteikon ja reuna-alueiden niitto, raivaus tai laidunnus. Raivaus- ja niittotähteet kerätään pois paikkaan, josta ei tule valumia vesistöön ( ei kosteikon viereen).